Huomautus: Tämä kirjoittamani artikkeli ilmestyi MS-liiton jäsenlehdessä Avain--Neurologinen Aikakauslehti numerossa 2/97.

KOLMOISHERMOSÄRKY

Kolmoishermosärky on harvinainen neurologinen sairaus. Se on eräs tuskallisimpia tunnettuja kiputiloja. Kolmoishermosärky saattaa esiintyä MS-taudin sivuoireena, mutta myös itsenäisenä sairautena.

Kolmoishermo, joita on yksi molemmilla puolella kasvoja, on kasvojen suurin tuntohermo. Hermossa kulkee useanlaisia signaaleja. Esimerkiksi kipu-, paine-, ja lämpöaistimukset välittyvät kasvoista suurelta osin juuri kolmoishermon kautta.

Kolmoishermosärky on erityinen kolmoishermon kiputila. Käytän tässä termiä "kolmoishermosärky" melko löyhästi. Kolmoishermosäryn virallisempi nimi on trigeminusneuralgia. Lääketieteessä määritellään erikseen klassinen eli tyypillinen trigeminusneuralgia sekä niinsanottu epätyypillinen trigeminusneuralgia. Lisäksi on olemassa erillinen diagnoosi nimeltä epätyypillinen kasvokipu.

Klassinen trigeminusneuralgia

Klassinen trigeminusneuralgia täyttää tietyt, melko tarkkaan määritellyt ehdot.

Kouristuksenomaisuus. Kipu on kohtauksittaista ja kouristuksenomaista. Usein kuvaillaan, että kipu muistuttaa sähköiskuja. Tyypillinen kohtaus kestää kerrallaan vain joitain sekunteja. Kohtauksia voi kuitenkin tulla jopa useita minuutissa. Kipu on pahimmillaan täysin lamaannuttavaa.

Paikallisuus. Kipu esiintyy yleensä hyvin selkeästi kolmoishermon alueella eikä heijastu muualle. Kipu on miltei aina toispuolista.

Trigger-pisteet. Kasvoissa on usein niinsanottuja trigger- eli laukaisupisteitä, joiden kevytkin koskettaminen laukaisee kipukohtauksen. Tällaisia kohtia voi olla esimerkiksi huulissa, leuan sivulla, silmän alla tai silmäluomessa.

Trigger-toiminnot. Jos jokin toiminta aiheuttaa trigger-pisteen kosketuksen, se saattaa käynnistää kipukohtauksen. Esimerkiksi syöminen voi tulla miltei mahdottomaksi; laihtuminen onkin kolmoishermosärystä kärsivillä yleistä. Myös esimerkiksi parranajo, meikkaaminen tai jopa puhuminen saattavat vaikeutua. Eräissä tapauksissa jo hieman kovempi tuulenvirekin voi riittää käynnistämään kohtauksen. Kipukohtaus voi kuitenkin alkaa myös itsestään.

Remissiot. Kolmoishermosärylle tyypillisiä ovat niinsanotut remissiot eli kivuttomat kaudet. Tällainen remissio saattaa alkaa aivan yllättäen ja kestää päivistä viikkoihin tai jopa kuukausiin. Tällöin kipu on todella poissa, eikä olo tunnu mitenkään epänormaalilta. Hoitamattomana kolmoishermosärky kuitenkin yleensä toistuu ennen pitkää. Kipu saattaa ajan myötä paheta ja remissioiden pituus lyhentyä.

Epätyypilliset kolmoishermosäryt

Valitettavasti todelliset sairastapaukset ovat harvoin täsmälleen määritelmien mukaisia. Jos vain osa yllä olevista oireista pätee tai esiintyy muunkinlaisia oireita, on kyseessä atyyppinen eli epätyypillinen trigeminusneuralgia. Tällainen kipu saattaa olla esimerkiksi polttavaa tai puristavaa pikemminkin kuin sähköiskunomaista. Lisäksi se saattaa olla luonteeltaan jatkuvaa.

Epätyypillinen kasvokipu on vielä epämääräisempi diagnoosi. Tätä diagnoosia tunnutaan käytettävän eräänlaisena "roskakorina": kun ei tiedetä, mistä kipu johtuu, se merkitään epätyypilliseksi kasvosäryksi. Oireet saattavat olla hyvinkin samantyyppiset kuin varsinaisessa trigeminusneuralgiassa, mutta taustalla oletetaan usein olevan jokin muu kuin varsinainen hermovaurio, esimerkiksi purentavika.

Käytännössä potilaan luokittelu johonkin näistä ryhmistä ei useinkaan ole kovin selvää. Oma käsitykseni on, että näiden diagnoosien kohdalla ei ole oikeastaan kyse erillisistä sairauksista, vaan kyseessä on jatkumo erilaisia hermokipuja. Toisessa päässä on klassinen trigeminusneuralgia, jonka oireet ovat selvät ja rajatut. Toisessa päässä taas on epätyypillinen kasvokipu, jossa kivut ovat hyvin epämääräisiä ja vaihtelevia. Suurin osa todellisista tapauksista jää näiden kahden ääripään väliin.

Yhteistä näille kiputiloille on kuitenkin se, että kipua esiintyy kolmoishermon alueella. Käsittelenkin jatkossa kaikkia kolmea yhdessä, saman perusilmiön erilaisina ilmenemismuotoina.

Mistä kolmoishermosärky johtuu?

Kolmoishermosäryn pohjimmaista syytä ei aina saada selville, mutta on olemassa useita eri mahdollisuuksia.

Hermojuuren kompressio. Hermojuuren kompressiota eli puristusta pidetään kirjallisuudessa nykyään usein klassisen trigeminusneuralgian perussyynä, joskin muunkinlaisia käsityksiä esiintyy. Tällöin jokin pieni verisuoni puristaa hermoa. Hermo siis jää ikäänkuin verisuonen aiheuttamaan pinteeseen. Kouristuksenomaisuus johtuu siitä, että sydämenlyöntien yhteydessä verisuoni sykkii, puristaen samalla hermoa tiukemmin.
Myeliinitupen vaurio. Hermon myeliinitupen vaurio voi aiheuttaa kolmoishermosäryn kaltaisia kipukohtauksia. Tällaisia vaurioita esiintyyy tyypillisesti juuri MS-taudin yhteydessä. Hieman yksinkertaistaen vaurio voitaisiin ajatella eräänlaisena oikosulkuna, kuten kuvassa 2 on esitetty. Normaalioloissa kiputuntemukset sekä paine- ja lämpötuntemukset kulkevat eri hermosäikeitä pitkin. Hermojen myeliinitupet eristävät nämä säikeet toisistaan. Jos hermotuppi vaurioituu, pääsevät eri signaalit sekoittumaan ja näin hermosto tunnistaa kipuna sen, minkä se normaalioloissa tuntisi esimerkiksi kevyenä kosketuksena.
Muut hermovauriot. Tapaturmat, epäonnistuneet hammashoidot tai erilaiset tulehdukset saattavat vaurioittaa kolmoishermoa. Tällöin aiheutunee samantapainen vaurio kuin MS-taudin yhteydessä. Myös huuliherpestä aiheuttava varicella-virus saattaa joskus aiheuttaa kolmoishermon alueella kovaa särkyä. Tätä kipua on erityisen vaikea hoitaa.
Toiminnalliset häiriöt. Epätyypillisen kasvosäryn syyksi epäillään usein kasvojen nivelten tai luuston toimintahäiriötä. Esimerkiksi leukanivelen vaurio saattaa aiheuttaa hermossa puristusta, joka aistitaan kipuna. Tämä kipu puolestaan aiheuttaa lihasjännitystä, jolloin hermo puristuu entistä tiukemmin. Tällaisen kierteen lopettaminen on hyvin vaikeaa.
Psyykkiset syyt. Erityisesti epätyypillisen kasvosäryn syyksi mainitaan usein niinkutsutut "psyykkiset syyt". Onkin aivan selvää, että psyykkiset tekijät vaikuttavat siihen, miten potilas kivun kestää ja miten hän siihen suhtautuu. Valitettavan usein lääkärit käyttävät kuitenkin näitä psyykkisiä syitä ikäänkuin lyömäaseina, eivätkä yritäkään parantaa taustalla olevaa ongelmaa. Krooninen kipu tekee ihmisen varmasti vihaiseksi ja masentuneeksi; sen sijaan ei ole mitään syytä olettaa, että vihaisuus ja masentuneisuus olisi pohjimmainen syy kivun takana.

Kuka sairastuu kolmoishermosärkyyn?

Kolmoishermosärky on niin harvinainen sairaus, että tilastojen tekeminen on hyvin vaikeaa. Erään arvion mukaan noin 150 ihmistä miljoonasta saisi elämänsä aikana kolmoishermosäryn oireita. Tällä arviolla laskettuna Suomessa olisi ehkä muutama sata kolmoishermosärystä kärsivää. Rohkenen kuitenkin epäillä, että meitä on enemmän.

MS-tautia sairastava saattaa saada saada kolmoishermosäryn taudin sivuoireena. Tämä on kuitenkin suhteellisen harvinainaista; esiintyvyys lienee noin prsentin luokkaa. Yleensä kolmoishermosärky on itsenäinen tauti.

Klassinen trigeminusneuralgia alkaa harvoin ennen viidettäkymmenettä ikävuotta. On esitetty tämän johtuvan siitä, että ikääntymisen myötä verisuonet kovenevat, jolloin hermot saattavat helpommin jäädä pinteeseen.

Kolmoishermosärkyä esiintyy hieman useammin naisilla kuin miehillä. Syytä tähän ei tiedetä. Erityisesti epätyypillistä kasvosärkyä saatetaan pitää "vanhojen naisten tautina". Tilastot eivät kuitenkaan ole kovin luotettavia.

VIITTEITÄ

--Hampf, Göran. Kasvojen epäspesifit kiputilat ja niiden hoito. Suomen Lääkärilehti 10: 948-951, 1991.
--Kirveskari, Pentti. Hammaslääkärin rooli päänsäryn ja kasvokipujen hoidossa. Duodecim 111: 1370-1374, 1995.
--Moderni kivun hoito. Recallmed, 1989.
--Partinen, Markku et al. Päänsärky ja sen hoito. Recallmed, 1992.
--Rosenberg, Kanto, Nuutinen (toim). Anestesiologia. Duodecim, 1995. Erityisesti luku Kroonisen kivun hoito.
--Saarijärvi, Simo ja Matti Joukamaa. Kipu vai depressio -- diagnostinen ja hoidollinen ongelma. Suomen Lääkärilehti 16: 1545-1547, 1993.

VETOOMUS

Pieni ryhmä meitä kolmoishermosärystä kärsiviä on aikeissa aloittaa jonkinlaista tukitoimintaa Suomessa. Uskoaksemme tällaisen tukitoiminnan tarve olisi huutava. Ainakin ensi vaiheessa keskitymme tiedon keräämiseen sekä sen levittämiseen. Tarvitsemme kuitenkin lisää ihmisiä mukaan, jotta toiminta saataisiin käynnistettyä.

Erityisesti toivoisimme saavamme mukaan terveydenhuollon ammattilaisia antamaan asiantuntija-apua. Toisaalta haluamme toimia nimenomaan kolmoishermosärystä kärsivien näkökulmasta, eli tarvitsemme ehdottomasti mukaan myös potilaita sekä mielellään heidän omaisiaan. Lähes mikä tahansa taito tai kyky voisi tässä vaiheessa olla avuksi. Itse asiassa pelkkä innostuskin riittää...

Pyydämme kiinnostuneita ottamaan yhteyttä sähköpostitse Jakke Mäkelään, osoite Jakke.Makela@fmi.fi

Takaisin suomenkieliselle kotisivulle.

Jakke.Makela@helsinki.fi